1

Kriisinhallintaveteraanikeskus

 

Tukea kaikille kriisinhallintaveteraaneille ja heidän läheisilleen

KRIISINHALLINTAVETERAANIKESKUS

 

Kysymyksiä ja vastauksia

Tässä osiossa saat vastauksia kriisinhallintapalvelusta koskeviin kysymyksiin.

Kysymys: Loukkaannuin varusmiespalveluksessa ja mietin, saanko riittävän pätevää hoitoa hakeutuakseni hyvässä kunnossa rauhanturvaajaksi. Miten varmistan, että saan laadukasta hoitoa?

Vastaus: 

Jos loukkaannuit varusmies- tai siviilipalvelusaikanasi tapaturmaisesti tai sairastuit palveluksen aiheuttamaan sairauteen, puolustusvoimat tai siviilipalvelupaikka huolehtii palvelusaikana hoidostasi.

Kun palveluksesi on päättynyt, Valtiokonttori vastaa vamman tai palvelussairauden hoitokustannuksista sekä muista lainmukaisista korvauksista.

Oheisesta linkistä saat tietoa, jos sinulle on sattunut tapaturma tai olet sairastunut jossakin seuraavista:

 

  • varusmiespalvelus
  • naisten vapaaehtoinen asepalvelus
  • siviilipalvelus
  • reservin kertausharjoitus
  • sotilaallinen kriisinhallintatehtävä tai tähän liittyvä koulutus (EY tai Etyj)
  • siviilikriisinhallintatehtävä
  • EU:n rajavalvontaviraston palvelus (Frontex)
  • Maanpuolustuskoulut
  • EUBG- tai NBG-joukkojen palvelus
  • vapaaehtoinen maanpuolustustehtävä
  • reservistä kieltäytyjän valmennus

Klikkaa: https://asiointipalvelu.valtiokonttori.fi/palvelustapaturmat/

 Kysymys:

Mitä on hyvä tietää, kun harkitsen hakeutumista rauhanturvaajaksi?

Vastaus:

Kriisinhallintatehtäviin valmistautuminen on tärkeä osa koko kriisinhallintaoperaatiota. Lähteminen kriisinhallintatehtäviin on iso muutos sekä rauhanturvaajalle että hänen läheisilleen. Tästä syystä muutokseen on hyvä valmistautua yhdessä. Sotilaallinen kriisinhallinta on rauhanturvaajan ja hänen läheistensä yhteinen projekti alusta loppuun asti. Hyvä valmistautuminen rauhoittaa sekä rauhanturvaajan että hänen kotijoukkojensa mieltä. Palvelusaika sujuu mukavasti, kun valmistelut on tehty hyvin ja yhteisymmärryksessä.

Kysymys: Mistä asioista olisi hyvä keskustella läheisten ja muiden kanssa ennen hakeutumista rauhanturvaajaksi?

Vastaus: Kerro halukkuudestasi hakeutua rauhanturvaajaksi ja valmistaudu kuuntelemaan läheistesi huolta päätöksestäsi. Keskustele läheistesi kanssa ainakin seuraavista teemoista

  • mitä puolisosi / vanhempasi ajattelevat päätöksesi johdosta? (pelot, toimeentulo, lastenhoito ym)
  • mitä ajatuksia lapsissasi herää? Anna lasten kertoa omalla tavallaan ajatuksistaan. Usein lapset reagoivat vasta myöhemmin ajatukseen siitä, että äiti / isä on pitkään poissa. Koeta luoda lapsille varmuutta siitä, että he ovat turvassa ja että heillä on turvallinen koti ja aikuisia tukena.
  • luo perheelle tukiverkosto, jos sitä ei luonnollisesti ole. Ota huomioon lapsenhoidon järjestäminen, kuljetukset harrastuksiin, kodin hoitaminen jne. Jos tukiverkostoa ei luontaisesti ole, voit pyytää apua paikalliselta Rauhanturvaajaliiton yhdistykseltä.
  • kerro päätöksestäsi työpaikallasi. Jos mahdollista, auta työnantajaa löytämään sijainen rauhanturvapalveluksesi ajaksi. Varmista mahdollisimman hyvät suhteet työnantajaasi. Kerro palveluksen oletettu pituus ja ole valmis antaman lisätietoja operaation mahdollisesti muuttuessa (palvelusaikasi pitenee tai ehkä operaatio lopetetaan tavallista aikaisemmin)

Kysymys: Miten rauhanturvaaja koulutetaan?

Vastaus: Kriisinhallintajoukkojen henkilöstön koulutus jaetaan neljään eri kokonaisuuteen:

• valmistavaan koulutukseen,

• rauhanturvaajan peruskoulutukseen

• rauhanturvaajan täydennyskoulutukseen

• kotiuttamiskoulutus kotiinpaluun jälkeen

Kysymys: Miten eri koulutusvaiheet eroavat toisistaan?

Vastaus: VALMISTAVA KOULUTUS

Valmistavaan koulutukseen henkilöstö valitaan pääsääntöisesti ennalta laaditun henkilöstön käyttösuunnitelman sekä henkilöstötilauksen mukaisesti. Valmistava koulutus on usein edellytys vaativimpien kriisinhallintatehtävien hoitamiseen. Valmistava koulutus voidaan järjestää myös ulkomailla.

RAUHANTURVAAJAN PERUSKOULUTUS

Rauhanturvaajan peruskoulutuksesta vastaa Porin prikaatin Kriisinhallintakeskus yleensä 1–8 viikkoa ennen toimialueelle siirtymistä Säkylässä järjestettävässä koulutus- ja valintatilaisuudessa. Koulutus- ja valintatilaisuuden pituus on 2–5 viikkoa. Rauhanturvaajan peruskoulutus (ns. rotaatiokoulutus) annetaan jokaiselle ennen operaatioon siirtymistä. Koulutuksen tavoitteena on, että henkilöstö kykenee aloittamaan käsketyn tehtävän. Rauhanturvaajan peruskoulutuksessa kaikille koulutettaville kerrataan sotilaan perustaidot sekä annetaan alustava toimialuetietous ja rauhanturvaajan operaatiokohtainen yleiskoulutus. Täydennyskoulutus ja tehtäväkohtainen koulutus järjestetään toimialueella. Koulutuksen painopistealueita ovat:

• ase- ja ampumakoulutus

• lääkintäkoulutus

• kuljettajakoulutus

• voimankäyttökoulutus

• räjähdetietoisuuskoulutus

• Counter-IED -toiminta

• taistelukoulutus

Kuljettajakoulutus annetaan noin 2−4 viikon koulutusjaksolla ennen pääjoukon koulutusajankohtaa. Koulutuksessa annetaan eri operaatioiden tarpeisiin vaadittavat Puolustusvoimien ajo-oikeudet ja erityisluvat. Kuljettajakoulutuksen sisältö sovitetaan pääosin henkilön tehtävän ja operatiivisen tarpeen mukaisesti.

KOULUTUS- JA VALINTATILAISUUDET

Rauhanturvaajan peruskoulutukseen liittyy myös erillisiä, tietyille henkilöille tai henkilöstöryhmille tarkoitettuja koulutustilaisuuksia. Koulutukset järjestetään kriisinhallintajoukon tarpeen mukaan. Näitä koulutustilaisuuksia ja -osioita voi yhdessä koulutus- ja valintatilaisuudessa olla parhaimmillaan parikymmentä erilaista, ja niitä järjestetään eri joukko-osastoissa. Suunniteltujen vaihtohenkilöstön koulutus- ja valintatilaisuuksien ulkopuolella rauhanturvaajaksi lähteville sekä esikuntaupseereille ja sotilastarkkailijoille järjestetään korvaavana peruskoulutuksena muutamia erillisiä koulutus- ja valintatilaisuuksia Porin prikaatissa vuosittain. Nämä tilaisuudet kuuluvat Kriisinhallintakeskuksen vuosisuunnitelmaan ja niiden ajankohdat on ennalta määritelty. Koulutus- ja valintatilaisuuden aikana voi osa koulutettavista karsiutua. Syy voi olla esimerkiksi terveydentilaan liittyvä, sopimattomuus tehtävään tai juoksutestin hylätty suoritus. Koulutus ja valintatilaisuudessa testataan fyysinen kunto (12 minuutin juoksutesti, BMI painoindeksi). Juoksutesti on kertaluonteinen ja se suoritetaan koulutus- ja valintatilaisuuden alussa Säkylässä. Hylätty suoritus aiheuttaa välittömän koulutustilaisuudesta kotiuttamisen. Hyväksyttyyn suoritukseen vaadittavat raja-arvot vaihtelevat operaatio- ja tehtäväkohtaisesti (rajat ovat operatiivisiin tehtäviin 2500 m ja muihin tehtäviin 2300 m).

Kysymys: Mitä tarkoittaa Counter-IED -toiminta

Vastaus: Kyseessä on englanninkielinen termi Improvised Explosive Devices (IED). Improvisoidut räjähteet ovat aseena vastustajaverkostolle. IED:t voidaan valmistaa impovisoidulla tavalla. Tavoitteena on tuhota omaisuutta tai tehdä toimintakyvyttömäksi ihmisiä tai ajoneuvoja. IED-laitteiden ja käytettyjen laukausujärjestelmien suunnittelu vaihtelee ”yksinkertaisesta” teknisesti erittäin kehitettyyn versioon. Tuotantokustannukset ovat yleensä alhaiset. Käytettyihin komponentteihin sisältyvät sotilaalliset ammukset kuten miinat tai tykistön kuoret sekä vapaasti saatavilla olevat kemialliset komponentit, jotka voidaan yhdistää. Counter IED-toiminta perustuu toimintamalleihin, joita voidaan kuvata sanoilla: tunnista, lievennä, neutraloi, hyödynnä, ennusta, estä.

Kysymys: Läheiseni kotiutui rauhanturvaajapalveluksesta useita vuosia sitten. Hän ei ole ollut oma itsensä sen jälkeen. Omasta mielestään hän ei mitään tukea tarvitse. Jotkut palveluskaverit ovat yrittäneet kysellä hänen vointiaan, mutta hän ei kerro kenellekään tuntemuksistaan. Mitä tällaisessa tilanteessa puolisona voi tehdä?

Vastaus: Ketään ei voi auttaa, jos asianomainen ei itse koe tarvitsevansa apua. Voit kertoa omasta huolestumisestasi ja jaksamisestasi. 

Apua läheisenä voit saada Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelimesta numerosta 020-7698111. Numeroon voit soittaa koska tahansa ja vastaajana on koulutettu henkilö, jolla on itsellään rauhanturvaajakokemusta. 

Voit myös kannustaa läheistäsi ottamaan yhteyttä Vammautuneisiin Kriisinhallintaveteraaneihin. Hyvin moni on saanut heidän vertaistukensa avulla ”langan päästä kiinni” ja löytänyt polun, jonka toisessa päässä on huomattavasti parempi elämä rauhanturvaajaveteranille itselleen ja sinulle läheisenä. Lisätietoa Vammautuneista Kriisinhallintaveteraaneista löydät klikkaamalla tästä: http://vvkry2014.blogspot.com/ 

Voit tai ehkä voitte yhdessä katsoa Yle Areenasta yhden kriisinhallintaveteraanin kertomuksen TV-sarjasta ”Tuhkimotarinoita” / ”Kun sodan äänet ei vaikene”. Moni ohjelman katsonut on oivaltanut, mistä oma paha olo voi ehkä johtua. Tämä ohjelma löytyy klikkaamalla: https://areena.yle.fi/1-4651382 .

  

Kriisinhallintapalveluksen jälkeisen psyykkisen tuen palvelut

Jos palveluksesta kotiutumisen jälkeen koet tarvitsevasi tukea esimerkiksi psyykkisten oireiden, stressin tai sopeutumisvaikeuksien vuoksi, toimi seuraavasti:

1. Ota yhteyttä puhelimitse Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatrian poliklinikkaan, joka toimii tuen valtakunnallisena koordinaattorina:
HUS psykiatrinen konsultaatiopoliklinikka
PUH 09-47173511 (ma-to klo 9-15, pe klo 9-13)

2. Et tarvitse lääkärin lähetettä tai maksusitoumusta hoidon tarpeen arviota varten. Arvio on Sinulle ilmainen ja myös siitä aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset korvataan Valtiokonttorin toimesta.

3. Henkilökohtaisia tietojasi ei luovuteta Puolustusvoimille.

4. Jatkohoitoon tarvitset maksusitoumuksen Valtiokonttorilta. Toimita se hoitoa antavalle taholle.

5. Pyydä hoitoa antavaa tahoa lähettämään hoitoyhteenveto osoitteeseen:

Valtiokonttori
Vahingonkorvauspalvelut
PL 250
00054 Valtiokonttori

Jos et löydä asunpaikkakunnaltasi tai lähistöltä terapeuttia, ota yhteyttä Rauhanturvaajaliiton vertaistukoordinaattoriin. Etsimme yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa ratkaisun tilanteeseesi.

Lain mukaan kriisinhallintatehtävässä palvelleelle korvataan psyykkisen tuen kustannukset vuoden ajan. Palvelukseen syy-yhteydessä olevasta varsinaisesta sairaudesta korvauksia voidaan suorittaa pidempäänkin. Myös hoidosta aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset korvataan. Tällaisina pidetään pääasiassa julkisten kulkuvälineiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia. Lisätietoja sopimuksesta saat Valtiokonttorin nettisivuilta www.valtiokonttori.fi , sähköpostitse vahko.sotilaat@valtiokonttori.fi tai puhelimitse: 0295 50 3060 (klo 9-15.30).

RAUHANTURVAAJALIITON YHTEISTYÖKUMPPANIT