Itsenäisen Suomen ensimetrit kulminoituivat 27. tammikuuta 1918 alkaneeseen Suomen vapaussotaan. Sen tapahtumista tulee tänä vuonna kuluneeksi 105 vuotta. Suomen veristä alkutaivalta valotetaan ensi kesänä Haminassa.
”Vapaussota 1918 – itsenäisen Suomen kohtalonhetket kapinasta kansanvaltaan” -näyttely avataan perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa lauantaina 13. toukokuuta. Avauspäivänä näyttelyteemaa tarkastellaan myös korkeatasoisessa seminaarissa RUK:n Maneesissa.
Wanhan Veteraanin museonäyttelyjen pääsylipputuloista osa lahjoitetaan Ukrainan tueksi sen taistelussa oman vapautensa puolesta.
Museon uusi vaihtuva näyttely rakentuu majuri Ville-Veikko Kirvesmiehen keräystyöhön. Suomen laajimpaan ja harvinaisuuksia sisältävään kokoelmaan yleisö pääsee Haminassa tutustumaan ensimmäistä kertaa koskaan.
– Sodan osapuolina olivat aseelliseen kapinaan laillista järjestysvaltaa vastaan ryhtyneet punakaartit ja Suomen hallituksen viralliseen järjestyksenpitoon valtuutettu valkoinen armeija. Molemmat osapuolet nimittivät sotaa alussa vapaussodaksi, Ville-Veikko Kirvesmies kertoo.
– Kummallakin vapautuminen tarkoitti eri asioita. Punaisilla aikomus oli vapautua porvarien ja herrojen pakkovallasta ja valkoisten aikomus taas oli vapautua venäläisestä sotaväestä.
Näyttelyssä nähdään kattava otanta vapaussodan aikaisia ja sotaan liittyviä esineitä ja dokumentteja kaikilta osapuolilta.
Kirvesmiehen mukaan näyttelyssä kannattaa kiinnittää huomio, ei niinkään suuriin sotamanöövereihin, vaan esineistön yksityiskohtiin ja henkilökohtaisiin seikkoihin. Jokaisella merkillä, esineellä, valokuvalla, dokumentilla ja asusteella on ollut tarkoitus ja tarina.
– Toisten tarinat tunnetaan hyvin ja toisten tarinat ovat jääneet sukupolvien vaihtuessa unholaan. Me kaikki suomalaiset olemme vastuussa siitä, ettei enää yksikään tarina ja yksilö pääsisi unohtumaan. Tämä kokoelma on yksityisomistuksesta huolimatta kaikille suomalaisille kuuluvaa kulttuurihistoriaa, Kirvesmies tarkentaa.
Useiden merkkien, lippujen ja taideteosten tekijöinä ovat olleet suuret suomalaiset taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela, Aarno Karimo, Jean Sibelius, Lauri Leppänen, Emil Wikström, Gunnar Finné ja monet muut.
– Nuo nimet jo kertovat, että kyseessä oli merkittävä ajanjakso historiassamme.
Seminaarilla alkuun
Näyttelykokoelmaansa liittyen Ville-Veikko Kirvesmies alustaa avauspäivänä 13.5. kello 12. alkavassa ja yleisölle ilmaisessa Vapaussota-seminaarissa RUK:n Maneesissa. Hänen aiheensa on ”Vapaussodan aineellinen ja henkinen taltiointi osana kulttuurihistoriallista perintöä”.
Näyttelyyn tulee myös paikallisesti Kymenlaaksoon liittyvää aineistoa. Siihen tuo Vapaussota-seminaarissa vankan, tutkitun näkökulman tietokirjailija, filosofian tohtori Mirja Turunen Kotkasta. Hän käsittelee punaista ja valkoista terroria Kymenlaaksossa. Sitä tapahtui maakunnan kaikissa kunnissa.
Historiantutkija, entinen puolustusministeri, Kannuksen kaupunginjohtaja, filosofian tohtori Jussi Niinistö tarkastelee vapaussotaan johtaneita syitä, sodan kulkua ja lopputuloksen merkitystä.
Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa on Vapaussota-näyttelyn ohella nähtävissä myös hyvää palautetta saanut Rauhanturvaamisen perusnäyttely.
Wanhan Veteraanin rauhanturvamiljöö ja sen Camp Hamina -rauhanturvatukikohta tarjoavat näyttelyvieraille myös muonaa ja majoitusta. Tarjonnasta tarkemmin Wanhan Veteraanin nettisivuilla.
Wanhan Veteraanin näyttelyt ovat avoinna 13.5.- 1.10.2023 ti-su 10-16. Ryhmille myös muina aikoina tilauksesta, Kadettikoulunkatu 7, Hamina. Vapaussota-seminaari: RUK:n Maneesi, Hamina 13.5.2023 klo 12. Lisätietoa www.rvpk.fi.
Vapaussotaa käytiin muun muassa kaupunkien kaduilla. Punaisia konekiväärimiehiä valmiudessa Siltasaarenkatu 6:n edustalla Helsingissä. Kuva: Museovirasto.
Valkoisten etuvartio Vilppulan rintamalla. Kuva: Otavan kuva-arkisto.