Alkuvuodesta 1918 Suomessa käydystä vapaussodasta on puhuttu monilla nimillä aina kapinasta kansalaissotaan. Ylen Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa vuodelta 1978 vapaussotaan osallistunut talvi- ja jatkosodan päämajoitusmestari, kenraaliluutnantti A.F. Airo sanoo saaneensa Mannerheimilta nimenomaan vapaussodan muistomitalin. Ja toiseksi Airo kysyy: ”Jos sota oli vain sisällissota, miksi Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat siitä rauhan Tartossa?”
Haminassa Wanhassa Veteraanissa äitienpäivän aattona avattavan Vapaussota 1918 – itsenäisen Suomen kohtalonhetket kapinasta kansanvaltaan -näyttelyaineiston kerääjä, majuri Ville-Veikko Kirvesmies Joensuusta perustelee vapaussota-nimeä:
– Molemmat osapuolet nimittivät sotaa alussa vapaussodaksi. Kummallekin vapautuminen tarkoitti eri asioita. Sodan aloittaneilla punaisilla oli aikomus vapautua porvarien ja herrojen pakkovallasta. Laillisen hallituksen armeijana valkoisten tavoitteena oli vapautua venäläisestä sotaväestä ja varmistaa Suomen tuore itsenäisyys, Kirvesmies sanoo.
Vapaussota-näyttelyään Kirvesmies pitää laajimpana ja monipuolisimpana Suomessa. Näyttelyä pohjustetaan niin ikään lauantaina 13. toukokuuta RUK:n Maneesissa pidettävässä seminaarissa. Pääpuhuja, filosofian tohtori Jussi Niinistö lähestyy aihetta pelkistetyllä kysymyksellä: Miksi vapaussota?
Kymenlaaksossa verisen sodan terroria on tutkinut filosofian tohtori Mirja Turunen Kotkasta. Hän tuo luennossaan esille punaisen ja valkoisen terrorin ulottumisen käytännössä maakunnan kaikkiin kuntiin.
Näyttelyaineiston kokoaja Ville-Veikko Kirvesmies muistuttaa seminaarissa vapaussodan kulttuuriperinnöstä, sodan aineellisesta ja henkisestä taltioinnista.
– Näyttelyssä nähtävien useiden merkkien, lippujen ja taideteosten tekijöinä ovat olleet suuret suomalaiset taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela, Aarno Karimo, Jean Sibelius, Lauri Leppänen, Emil Wikström ja Gunnar Finne´.
Näyttelyn suola esineiden tarinoissa.
Yksi näyttelyn helmistä on monelle tuntemattomaksi jääneen eversti Martti Ahon tarina. Viiden sodan veteraanin, mukaan lukien vapaussota, ja kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin kunniamerkit ovat kaikki nähtävillä. Kahden Mannerheimin-ristin saajia 191 ritarista oli vain neljä. Heitä olivat Ahon lisäksi Aaro Pajari, Hans Wind ja Ilmari Juutilainen.
Vapaussota 1918 – itsenäisen Suomen kohtalonhetket kapinasta kansanvaltaan -näyttely on esillä Haminassa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa 13.5.- 1.10.2023 ti-su kello 10-16, juhannuksena suljettu. Vapaussota-seminaari RUK:n Maneesissa 13.5. alkaa kahvituksella kello 11. Luennot alkavat kello 12. Seminaariin on vapaa pääsy.
Osa näyttelyn tuotosta lahjoitetaan Ukrainan vapautta puolustavien hyväksi.
Wanha Veteraani on museona ainoa Suomessa, jossa on kattava Suomen rauhanturvatoimintaa vuodesta 1956 nykypäivään esittelevä pysyvä näyttely. Messi Camp Hamina on avoinna näyttelyaikoina ja tilauksesta.