Hyvät lukijat,
Kehitys kehittyy, niin myös kriisinhallintahenkilöstön palvelussuhteen ehdot; osissa ja kokonaisuutena. PLM:ssä on myös havaittu, että tarvetta kehittämiselle on ja olemme tehneet lujasti töitä yhdessä UM:n kanssa rauhanturvaajien palkkauksellisen aseman ja muiden asioiden kehittämiseksi, jotta etuuksien kokonaisuus parantuisi entisestään. Mm. meneillään oleva COVID-19 –epidemian riskit on tunnistettu ja olemme tehneet lukuisia esityksiä ja vaikuttamisyrityksiä sen suhteen, että rauhanturvaajien palvelus- ja terveysturvallisuus olisi etusijalla tässä vaikeassa tilanteessa ja niissä vaikeissa olosuhteissa, joissa sotilaallinen kriisinhallintahenkilöstö palvelee. Joissain asioissa olemme edenneet rivakastikin, joissain taas kansallinen rokotuspolitiikka on hidastanut toimia. Onneksi rokotteita on saatu ainakin jossain määrin saatu annettua vaihtohenkilöstölle, toimitettua toimialueille ja itse olkavarsiin. Yritystä on kyllä ollut ja henkilöstöjärjestöt ovat tukeneet pyrkimyksiämme erinomaisesti.
Aloitimme pitkän aikaa sitten viime vuoden alussa neuvonpidon UM:n kanssa kriisinhallintasotilaiden palkkauksellisen aseman parantamiseksi. Tätä tuki ja tähän velvoitti kriisinhallintakatsauksien yhteyksissä saatu eduskunnan ohjaus ja parlamentaarisen kriisinhallintakomitean työ, joiden mukaan henkilöstön saatavuuden turvaaminen erityisen haasteellisessa toimintaympäristössä toimiviin operaatioihin on nähty edellyttävän palvelussuhteen ehtojen kehittämistä kilpailukykyisemmiksi erityisesti palkkauksen osalta.
Saimmekin näillä askelmerkeillä hyvässä yhteistyössä sovittua viimevuotisen, 1.8.2020 voimaantulleen, 5 %:n tasokorotuksen kaikkien vaativuusluokkien palkkauksiin. Tämä oli tarpeellinen korotus, jollaisia ei ole toteutettu aikaisemmin kriisinhallintasotilaiden palkkauksiin. Se oli korkea korotus, jos sitä vertaa mihin tahansa työmarkkinaratkaisuun tai paikallisiin eriin. Neuvottelut jatkuivat UM:n kanssa sopuisissa ja yhdensuuntaisissa tunnelmissa kriisinhallintasotilaiden palkkauksen kehittämisestä. Neuvottelujen ja poliittisen harkinnan, kuten aina, jälkeen saimme aikaiseksi yhdessä rakennetun palkkauksen kehittämisohjelman vuosille 2021–2023. Asia käsiteltiin myös sotilasammattijärjestöjen kanssa. Ay-liitoista suurin osa asettautui esitetyn palkkaohjelman kannalle. Huomioimme myös reserviläiset tässä ratkaisussa.
Tässä palkkauksen kehittämisohjelman keskeisimmät osat:
Kehitysohjelmaan sisältyy ensimmäisessä vaiheessa 1.6.2021 voimaan on tullut 1 %:n virastoerän ja 0,97 %:n yleiskorotuksen lisäksi 4 %:n korotus vaativuusluokkiin 1-6 sekä vaativuusluokkaan 10:n kuuluviin lääkäreiden tehtäviin. Toisessa vaiheessa 1.1.2022 alkaen kaikkiin tehtäviin kohdentuu 2 %:n korotus ja ohjelman kolmannessa vaiheessa 1.1.2023 lukien 2 %:n korotus vaativuusluokkien 1-9 tehtäviin. Ohessa kuva kehitysohjelmakokonaisuudesta, josta käy ilmi konkreettiset euromäärät.
Puhutaan siis merkittävistä panostuksista tärkeää ja riskialtista työtä kansainvälisen rauhanturvaamisen eteen tekeviin ihmisiin. Laaditun palkkaohjelman lisäksi puolustusministeriö tulee laatimaan ulkoministeriölle jatkosuunnitelman palkkauksen jatkotarkastelusta ja palkkauksen jatkokehittämisestä. Tämä tehdään yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa myös reserviläisten palkkauksen kehittäminen huomioiden.
Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suosituksista helmikuulta 2021 on syytä ottaa tärkeä huomio esiin:
”Myös kriisinhallintaoperaatioista palaavien pitkäaikaistukea ja tähän liittyvää kuntoutusta on tarvetta kehittää ja varata siihen riittävät resurssit. Valtiokonttorin korvaamana kriisinhallintatehtävissä palvelleilla on mahdollisuus henkiseen tukeen ja Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatrisen konsultaatiopoliklinikan palveluihin vuoden ajan palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Ongelmallisia tilanteita saattaa syntyä erityisesti traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) puhjetessa jopa vasta vuosia palveluksen päättymisen jälkeen. Mahdollisimman varhainen PTSD-oireiden tunnistaminen ja avun saaminen ovat sekä kriisinhallintatehtävistä palaavan että läheisten kannalta tärkeää.
Suomen Rauhanturvaajaliitto on käytännössä ainoa taho, joka tarjoaa tarvittavaa henkistä tukea niin sotilaallisissa kuin siviilikriisinhallintatehtävissä palvelleille jäsenilleen yhteistyössä Valtiokonttorin sekä HUS:n kanssa. Toiminta perustuu vuosittain myönnettävään Sosiaali- ja Terveysjärjestöjen Avustuskeskuksen (STEA) harkinnanvaraiseen rahoitukseen. Rahoituksen riittävään tasoon ja rahoituspohjan ennakoitavuuteen tulisi kiinnittää huomiota.
Esillä on myös ollut veteraanikeskuksen perustaminen, esim. virtuaalisena. Valtiokonttori vastaa konseptin jatkokehittämisestä niiden kriisinhallintaveteraanien osalta, joiden vammat edellyttävät laitoskuntoutusta.”
Tuemme edellä mainittuja yhteisiä tavoitteita ja asioiden valmistelua edelleen hyvässä yhteistyössä RTL:n kanssa. Suositusta toimeenpannaan käytäntöön kansallisen sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman puitteissa.
Olemme valmiudessa kehittämään rauhanturvaajien vakuutusturvaa tarvetta vastaavaksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Kaveria ei jätetä tässäkään, arvostamme vertaistukityön toimintaa suuresti. Suomen Rauhanturvaajaliitto on ottanut tässä merkittävän roolin. Arvostamme liiton työtä suuresti ja tuemme sitä parhaamme mukaan.
Antti Korkala
Henkilöstöjohtaja
Puolustusministeriö