Rauhanturvaajaliiton kuntoutustapahtumien palautteet vuodelta 2022 kertovat, että kuntoutuksien tavoitteet täyttyvät hyvin. Monen veteraanin hyvinvointia kuitenkin rasittaa jokin operaatiosta jäänyt kokemus. Aivan liian moni kertoo jääneensä vaille oikea-aikaista ja oikeanlaista tukea ja todella moni toivoo apua viimeistään nyt vertaiselta tai ammattilaiselta.
Vuodelle 2022 myönnetyllä valtionavustuksella liitto toteutti 19 kuntoutus- ja vertaistukiviikonloppua ympäri maata. Niihin osallistui 140 kriisinhallintaveteraania, ja heiltä pyydettiin arviointia kuntoutusviikonlopusta.
“Palaute kokonaisuudesta oli erinomainen ja tältä osin tavoitteet saavutettiin. Ohjatun ja vapaamuotoisen ohjelman avulla osallistujien ryhmäytyminen kävi tapahtumissa varsin nopeasti”, Rauhanturvaajaliiton vertaistukikoordinaattori Timo Ryhänen kertoo.
Sopivasti tiukkaa asiaa ja luontevaa yhdessäoloa
Palautteiden perusteella kuntoutusviikonlopun kokonaisuus koettiin erinomaiseksi (4,6/5). Erityisen hyväksi arvioitiin kuntoutuspaikkojen henkilökunnan ammattitaito ja ystävällisyys, Rauhanturvaajaliiton ohjaajan asenne sekä osallistujien tarpeiden huomiointi ja joustavuus.
“Kuntoutustilaisuuksissa on mahdollisuus keskustella operaatioajan kokemuksista, vaikutuksesta myöhempään elämään ja elämäntilanteesta juuri nyt. Se on koettu kriisinhallintaveteraanien toimesta erinomaiseksi asiaksi”, Ryhänen valaisee kuntoutusten sisältöä.
Saadun palautteen mukaan erityisen hyvin kuntoutusviikonloppujen aikana onnistuttiin ohjatun ja vapaamuotoisen keskustelumahdollisuuden yhdistämisessä.
Kriisinhallintaveteraanit olivat kuntoutusmahdollisuuksiin liittyvään tiedottamiseen tyytyväisiä, mutta tässä on myös parantamisen varaa. Vastaajat toivoivat yhdistysten aktiivisempaa tiedotusta ja henkilökohtaisia kutsuja.
Motivaatio viikonlopun jälkeisiin elämäntapamuutoksiin – useimmiten enemmän liikuntaa, ruokavaliomuutoksia ja tiiviimpää yhteydenpitoa ystäviin – arviotiin erinomaiseksi arvosanalla 4/5.
Tapahtumat painavat mieltä
Hykerryttävän hyvän palautteen taakse kätkeytyy ”kipeä kohta”, joka aiheuttaa vakavaa huolta. Osallistujista 35 prosenttia vastasi, että yksi tai useampi tapahtuma jäi palveluksen jälkeen mieleen, joka heikentää henkistä hyvinvointia.
“Rauhanturvaajaliiton kuntoutusten palautteista päätellen henkisen tuen tarve on paljon suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa on todettu. On myös huomattava, että kuntoutuksiin osallistujien keski-iän ollessa 50–69 vuoden välillä, operaatioajan kokemuksista on vuosia aikaa. Kuormittavia kokemuksia haudutellaan mielessä aivan liian pitkään”, Ryhänen arvelee.
“Ei liene koskaan liian aikaista tai huono hetki pirauttaa palveluskaverille tai ystävälle, joka on ollut reissussa. Useimmiten siinä “hylsyt lentää”, jutellaan mukavista kokemuksista ja sehän onkin vertaistuen parhautta. Samalla helpottuu jutulle käynti synkemmän sävyn muistoista. Rauhanturvaajaliiton paikallisyhdistykset ovat erinomaisia porukoita jutustelulle kasvokkain”, hän lisää.
Verrattuna uusimpiin tutkimuksiin kuntoutusviikonloppujen palaute kertoo, että kiireettömät, sopivasti ohjattua ja vapaamuotoista ohjelmaa sisältävät viikonloput madaltavat tehokkaasti kynnystä jutella palvelusajan kokemuksista, olivatpa kokemukset hyviä tai huonoja. Mitä useammin ja mitä aiemmin kokemuksista pääsee juttelemaan vaikkapa vain saunan lauteilla, sitä paremmin kriisinhallintaveteraanit voivat. Matalan kynnyksen vertaistuki ja oikea-aikainen hoito säästää merkittävästi myös yhteiskunnan terveydenhoidon kustannuksia.