Pekka Toverin koko haastattelu on julkaistu elokuun Rauhanturvaaja-lehdessä.
“Kun käytetään kovasti aikaa ja resursseja, että koulutetaan, niin koulutustasoa täytyisi myös pitää yllä.”
Tuore kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Pekka Toveri (kok.) haluaisi, että kertausharjoitukset olisivat selkeä jatkumo varusmiespalvelukselle. Nykytilanne on se, että valtaosalla varusmiehistä ja -naisista ei ole mitään tietoa, kutsutaanko heitä kertaamaan vai ei, saati sitten, että ajankohta olisi jossain määrin tiedossa.
“Puolustusvoimat pitäisi resurssoida niin, että me voisimme kertoa varusmiehille, että kun he ovat reservissä sijoitettuna tähän joukkoon niin heitä kertautetaan näin, näin, näin ja näin. Että pistäkää kalenteriin ja varautukaa siihen. Kertausharjoitukset olisivat integroituna osa palvelusta.”
Toverin mielestä reservin koulutustasoa täytyy pitää yllä paljon paremmin, sen Ukrainakin on opettanut. “Kun käytetään pirusti aikaa ja resursseja, että koulutetaan, niin koulutustasoa täytyisi pitää yllä sitten.”
Ongelmaksi kertausharjoituksissa ei Toverin mukaan muodostu raha, vaan kouluttavan henkilökunnan puute.
“Puolustusvoimat on resurssoitu niin, että se pystyy kouluttamaan miespuolisen ikäluokan ja naisia jonkin verran. Ei sillä ole aitoja resursseja kouluttaa ja pitää reserviläisiä siinä kunnossa kuin niiden pitäisi olla.”
Toveri on ollut joukko-osastojen komentajana pariin otteeseen. “Silloin sanoin useamman kerran maavoimien komentajalle, että jos paiskaat mulle yhtäkkiä vaikka viisituhatta kertausharjoitusvuorokautta lisää, niin mitä mä niillä teen? Minulla henkilökunta kouluttaa joko tai. Jos ruvetaan reserviläisiä kouluttamaan tosi kovasti niin sitten varusmiehet seisovat. Ja päinvastoin.”
Toverin mukaan henkilökuntaa ei kannata lisätä kouluttamalla entistä enemmän upseereita.
“Upseerikoulutus kestää neljä vuotta ja se on pitkä aika odottaa. Kyllä volyymia pitää lisätä sillä, että värvätään lisää aliupseereita, ruvetaan käyttämään reserviläisiä palveluksessa. Meillä on paljon reserviä, jolla on hyvää osaamista niin esikuntatehtäviin kuin moneen muuhun tehtävään.”
Myös Nato-velvoitteden täyttö edessä
Toveri muistuttaa, että Natossa Suomelle tulee velvoitteita. Puolustusliiton artikla 5 sitoo Suomeakin lähettämään tarvittaessa joukkoja liittolaismaiden puolustamiseen, eikä joukkojen lähettäminen voi perustua pelkästään vapaaehtoisuuteen, vaan tarvitaan lainsäädännön tuki, että tarvittavaa määrä sotilaita voidaan määrätä tehtäviin kriisialueille.
Tiedossa on, että Naton komentorakenteisiin tarvitaan noin sata henkilöä – pääosin upseereita. Toveri huomauttaa, että Naton joukkorakenteeseen tarvitaan paljon enemmän väkeä, jos Suomeen tulee esikuntia tai muita Naton osastoja.
Lue koko juttu elokuun Rauhanturvaaja-lehdestä.