Kenraalimajuri Mikko Heiskanen on Suomen sotilasedustaja Natossa ja EU:ssa. Heiskasen oma rauhanturvaajakokemus antoi paljon uskottavuutta nykyiseen tehtävään.
Moottoripyöräpoliisi pysähtyy liikenneympyrään. Siniset valot vilkkuvat. Olemme Euroopan sydämessä, Brysselin EU-kortteleissa. Kuski nousee pyörän selästä, ojentaa kätensä pystysuoraksi ja pysäyttää Euroopan komission päärakennuksen eteen johtavan liikenteen. Musta auto sujahtaa toisen moottoripyöräpoliisin saattamana komission eteen.
“Tämä on normaalia, täällä on koko ajan tällaista”, kommentoi Mikko Heiskanen. Liikenteen pysäyttänyt poliisi hyppää pyöränsä selkään, ja tilanne on nopeasti ohi.
Kenraalimajuri Heiskanen on “miehemme Natossa” eli Suomen sotilasedustaja Natossa ja EU:ssa. Komennus alkoi vuosi sitten. Mieheltä löytyy myös kriisinhallintakokemusta parinkymmenen vuoden takaa Bosniasta.
“Olen pystynyt hyödyntämään kriha-kokemusta kaikissa virkatehtävissäni sen jälkeen. Tätä nykyistä tehtävääni ei voisi ajatellakaan ilman rauhanturvakokemusta”, Heiskanen sanoo.
Kalenterit kiepsahtivat
Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan Heiskasen kalenterissa kiepsahtivat värit ympäri. Hänen kalenterissa on kaksi pääväriä. Sininen kalenterimerkintä tarkoittaa EU-asioita ja keltainen Nato-asioita
“Aiemmin oli muutama keltainen päivitys ja enimmäkseen sinisiä, nyt ihan päinvastoin. On muutamia EU-asioita ja sitten melkein kaikki muu on Nato-asioita.”
Poliittinen ilmapiiri Suomessa on ollut keväällä selkeästi Nato-jäsenyyden kannalla. Nato-jäseneksi ei kuitenkaan tulla sormia napauttamalla, huomauttaa Heiskanen:
“Nato-keskustelussa on paljon myyttejä, kuten että ‘yhdessä yössä jäseneksi’. Semmoiset puheet eivät ole tästä maailmasta.”
“Toinen myytti on se, että Suomi olisi jo de facto Naton jäsen. No ei todellakaan ole. Se on nähty nyt Ukrainan kriisissä, että mitä tarkoittaa, jos olet jäsen tai jos et ole jäsen.”
Kolmas väite, johon Heiskanen puuttuu, on se, että Suomi olisi jo sataprosenttisesti Nato-yhteensopiva tai yhteensopivampi kuin nykyiset jäsenmaat.
“On joitakin osa-alueita, joilla emme tee yhteistyötä tälläkään hetkellä, ne eivät kuulu kumppanuustoiminnan piiriin. Ja ne ovat niitä kollektiivisen puolustuksen ytimessä olevia asioita”, Heiskanen selittää.
Lue Heiskasen haastattelu kokonaisuudessaan huhtikuun Rauhanturvaaja -lehdestä. Näköislehtiin pääset tästä