1

KESKI-UUDENMAAN RAUHANTURVAAJAT RY

 

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Voimassaolon alku: 04.05.2023

I NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE JA LIITTO

1 § Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
Yhdistyksen nimi on Keski-Uudenmaan Rauhanturvaajat ry ja kotipaikka Järvenpään kaupunki.
Yhdistyksen toiminta-alueena on Hyvinkään, Keravan, Järvenpää ja Vantaan kaupungit sekä
Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän, Pukkilan ja Sipoon kunnat.
Keski-Uudenmaan Rauhanturvaajat ry:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys.

2 § Liitto
Yhdistys kuuluu Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:hyn, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä
Liitto.
II TARKOITUS JA TOIMINTA

3 § Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoitus on toimia Yhdistyneiden Kansakuntien ja muissa rauhanturva- tai
kriisinhallintalain perusteella toimeenpannuissa rauhanturva- tai kriisinhallintatehtävissä tai
siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain mukaisissa tehtävissä palvelleiden
ja palvelevien henkilöiden keskuudessa, ja sen tarkoituksena on
1) koota henkilöstö yhteen kaveruuden sekä kriisinhallintaa ja maanpuolustusta kohtaan tunnetun
mielenkiinnon merkeissä,
2) työskennellä maailmanrauhan ja turvallisuuden sekä Ihmisoikeuksien Julistuksessa määriteltyjen
päämäärien hyväksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisessa hengessä,
3) työskennellä eri kriisinhallintatehtävien suuremman ammatillisen arvostuksen hyväksi,
4) valvoa jäsenistönsä oikeudellisia, sosiaalisia, palkkauksellisia sekä muita
kriisinhallintapalvelukseen liittyviä etuja ja toimia tässä mielessä yhdyselimenä Liiton suuntaan,
5) toimia yhdistyksen piiriin kuuluvien perinteiden ja yhteisten muistojen vaalijana,
6) tukea taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäseniään tai heidän huoltonsa varassa olevia
henkilöitä yhdistyksen resurssit huomioiden ja
7) tukea vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja osallistua vapaaehtoiseen
maanpuolustuskoulutukseen.

4 § Toiminnan laatu
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1) toimittaa ja julkaisee painotuotteita sekä harjoittaa tiedotustoimintaa,
2) kerää yhdistystä koskevaa perinneaineistoa,
3) järjestää juhla-, kokous-, esitelmä-, keskustelu-, retkeily-, ja muita samantapaisia tilaisuuksia,
4) perustaa ja kartuttaa yhdistyksen tarkoituksia varten rahastoja ja
5) perustaa, katsoessaan sen tarpeelliseksi, alueellisesti toimivia osastoja, ja

Sivu: 2/6
6) voi asianomaiset luvat hankittuaan harjoituttaa jäseniään ampuma-aseiden käyttöön sekä
hankkia ja omistaa ampuma-aseita.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
1) kantaa jäsenmaksuja,
2) vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja,
3) omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta,
4) asianomaisen luvan hankittuaan
– harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliikettä ja kioskikauppaa,
– harjoittaa elokuvatoimintaa ja muistoesineiden myyntiä,
– toimeenpanna arpajaisia, keräyksiä ja maksullisia virkistys- ja huvitilaisuuksia
sekä
– harjoittaa kustannustoimintaa.
III JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 § Varsinainen jäsen
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä jokainen YK:n, NATO:n, EU:n tai ETYJ:n tehtävissä
rauhanturvaajana, sotilastarkkailijana tai poliisina toiminut tai toimiva ja
siviilikriisinhallintatehtävissä palveleva tai palvellut hyvämaineinen Suomen kansalainen, jonka
yhdistyksen hallitus hyväksyy jäseneksi. Yhdistyksen kokouksissa on äänioikeus vain jäsenmaksun
maksaneilla varsinaisilla jäsenillä.

6 § Kannattava jäsen
Yhdistyksen kannattavaksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä yhdistyksen syyskokouksen määräämän
kertakaikkisen tai vuosittaisen maksun suorittaneen yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen
yhteisön.

7 § Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja
Kunniajäseneksi tai -puheenjohtajaksi voi yhdistys kokouksessaan hallituksen esityksestä valita
henkilön, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut yhdistyksen päämäärien hyväksi. Kunniajäsenyys
ja -puheenjohtajuus on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajana voi toimia ainoastaan yksi henkilö
kerrallaan.
Kunniajäsenillä ja -puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa.

8 § Jäsenmaksu
Jokainen varsinainen ja kannattava jäsen maksaa yhdistykselle sen syyskokouksen määräämän
jäsenmaksun. Kunniajäseniltä ja -puheenjohtajalta ei peritä jäsenmaksua. Jäsenmaksua ei
myöskään peritä 85 ikävuotta saavuttaneilta jäseniltä.

9 § Eroaminen ja erottaminen
Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittaa siitä kirjallisesti tai sähköisesti yhdistyksen
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan, jolloin
hän vapautuu jäsenyydestä kulumassa olevan kalenterivuoden loppuun mennessä, ellei hallitus
esitetyn pätevän syyn vuoksi halua vapauttaa häntä jäsenyydestä jo ennen tätä määräaikaa.
Hallitus voi yksimielisellä päätöksellään erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka toimii vastoin

Sivu: 3/6
yhdistyksen sääntöjä tai muuten toiminnallaan vahingoittaa yhdistystä, sen työtä ja päämääriä tai
toimii kunnian vastaisesti.
Erotetulla jäsenellä on oikeus valittaa erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukselle jättämällä
kirjallinen valitus hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon
saatuaan.
Erottamispäätös astuu voimaan
1) mikäli erotettu jäsen ei ole säädetyn määräajan kuluessa esittänyt valitusta erottamispäätöksestä
hallitukselle jätetyllä kirjallisella valituksella tai,
2) mikäli erotettu jäsen on säädetyn määräajan kuluessa ja säädetyllä tavalla esittänyt valituksensa
ja yhdistyksen kokous kuultuaan erotettua jäsentä tai hankittuaan muut tarpeellisiksi katsomansa
selvitykset hyväksyy erottamispäätöksen.
IV YHDISTYKSEN HALLINTO

10 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous,
syyskokous ja ylimääräinen kokous.
Kevätkokous on pidettävä helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Yhdistyksen
kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella
yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus
katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on kutsuttava koolle pidettäväksi
kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

11 § Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus.
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta
ennen kokousta jäsenelle postitetulla jäsenen ilmoittamaan postiosoitteeseen lähetetyllä kirjeellä
tai jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen toimitetulla viestillä tai jäsenen ilmoittamaan
matkapuhelimeen toimitetulla tekstiviestillä tai yhdistyksen syyskokouksen päättämässä
sanomalehdessä julkaistavalla ilmoituksella.
Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

12 § Etäosallistuminen kokoukseen
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä
myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana
tai ennen kokousta. Hallitus päättää tällaisen etäosallistumisen toteuttamisesta.

13 § Yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään
1) vuosikertomus,
2) tilinpäätöksen vahvistaminen,

Sivu: 4/6

3) toiminnantarkastajien lausunto,
4) vastuuvapauden myöntämisestä päättäminen sekä
5) muut kevätkokoukselle esitetyt asiat
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään
1) toimintasuunnitelma,
2) jäsenmaksujen suuruuden ja perimistavan määrääminen,
3) talousarvion vahvistaminen,
4) hallituksen puheenjohtajan ja muiden varsinaisten jäsenten vaali
erovuoroisten tilalle sekä varajäsenten vaali,
5) kahden (2) toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varahenkilöiden
vaali,
6) valitaan lehti, jossa yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan,
7) Liiton valtuuskunnan varajäsenen valinta sekä
8) muut syyskokoukselle esitetyt asiat.
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia yhdistyksen kevätkokoukseen käsiteltäväksi
pyytämällä tätä kirjallisesti hallitukselta tammikuun 15. päivään mennessä ja syyskokoukseen
käsiteltäväksi pyytämällä tätä kirjallisesti hallitukselta syyskuun 15. päivään mennessä.

14 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on
1) johtaa yhdistyksen toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi,
2) edustaa yhdistystä, tehdä yhdistyksen puolesta sitoumuksia, joihin yhdistyksen kokous on sen
valtuuttanut sekä esiintyä yhdistyksen puolesta kantajana ja vastaajana,
3) kutsua yhdistys kokouksiin ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,
4) toimeenpanna yhdistyksen kokousten päätökset,
5) vastata yhdistyksen rahavarojen ja muun omaisuuden hoitamisesta sekä jäsenmaksujen
perimisestä,
6) valita yhdistykselle ja sen eri toimikunnille tarpeelliset toimihenkilöt sekä määrätä heidän
palkkionsa,
7) päättää jäseneksi ottamisesta ja jäsenyydestä erottamisesta sääntöjen määräämissä rajoissa sekä
pitää jäsenluetteloa,
8) laatia yhdistyksen toiminta- ja tilikertomukset,
9) laatia ehdotus yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi sekä
10) hoitaa muut yhdistystä koskevat asiat näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten
mukaisesti.

15 § Hallituksen kokoonpano ja järjestäytyminen
Hallituksen kokoonpanoon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kolme (3) sekä enintään kahdeksan
(8) kappaletta muuta varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä. Varajäsenillä on läsnäolo-oikeus
hallituksen kokouksissa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarpeelliset toimihenkilöt ja toimikunnat.
Puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan samoin kuin varajäsenet.
Varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi (2) kalenterivuodeksi siten, että heistä vuosittain on puolet
(1/2) erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla määrätään erovuoroisuus arvalla. Erovuorossa olevat
jäsenet voidaan valita uudelleen.

Sivu: 5/6

Varajäsen käyttää varsinaisen jäsenen äänivaltaa, jos joku varsinaisista jäsenistä on
puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle ilmoittanut esteen ja kun puheenjohtaja on tämän
varajäsenen kutsunut kokoukseen. Kutsu on esitettävä varajäsenille siinä järjestyksessä, missä
yhdistyksen syyskokous on heidät valinnut.

16 § Hallituksen päätösvaltaisuus ja kokoukset
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja
sekä vähintään puolet (1/2) muista jäsenistä on saapuvilla.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet (1/2) varsinaisista jäsenistä
sitä kirjallisesti vaatii.

17 § Äänestykset ja vaalit
Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, mikäli näissä säännöissä ei toisin
määrätä. Vaalit suoritetaan yhdistyksen, hallituksen ja muiden mahdollisten elinten kokouksissa
suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja
yhtyy, paitsi henkilövaaleissa, joissa ratkaisee arpa.

18 § Tili- ja toimintakausi
Yhdistyksen toimikausi, samoin kuin hallituksen, on kalenterivuosi.
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on
hallituksen jätettävä toiminnantarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta, ja
ne on palautettava hallitukselle viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen kevätkokousta.
V TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET

19 § Nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat joko hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä
sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa taikka henkilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama
henkilökohtainen oikeus.

20 § Muut määräykset
Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan yhdistyksen toiminnassa yhdistyslain säännöksiä.
VI SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

21 § Sääntöjen muuttaminen
Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa
(3/4) yhdistyksen kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä. Sääntöjen muuttamisesta on
kokouskutsussa jäsenille tiedotettava. Sääntömuutoksen tultua merkityksi yhdistysrekisteriin
tulevat muutetut säännöt voimaan heti.

22 § Yhdistyksen purkaminen
Päätökseen, joka tarkoittaa yhdistyksen purkamista, vaaditaan kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa
annetuista äänistä ja päätös on vahvistettava toisessa, aikaisintaan kolmenkymmenen (30)

Sivu: 6/6
vuorokauden kuluttua pidettävässä kokouksessa samanlaisella äänten enemmistöllä.
Yhdistyksen purkamisehdotus on kokouskutsussa tiedotettava jäsenistölle.
Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, saadaan yhdistyksen varat tällöin käyttää viimeisen
kokouksen päätöksen mukaisesti ja ainoastaan yhdistyksen tarkoitusperien mukaisella tavalla.

YHDESSÄ OLEMME VOIMAKKAAMPIA

Kaveria ei jätetä - ei kotona eikä kaukana!