Antti Häkkänen on kesäkuusta 2023 lähtien ollut puolustusministeri.
Rauhanturvaaminen ja sotilaallinen kriisinhallinta ovat Suomelle keskeinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan väline, jolla tuetaan konfliktien jälkeistä vakauttamista ja yhteiskuntien rakentamista.
Näiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai palauttaminen.
Sota Euroopassa ja pitkittyneet sodat sekä ratkaisemattomat konfliktit erityisesti Lähi-idässä ja Afrikassa vaikuttavat yhä suoremmin Euroopan ja myös Suomen turvallisuuteen. Muuttuneella turvallisuusympäristöllä on nopeat heijastevaikutukset myös sotilaallisen kriisinhallintaan, missä on tapahtunut poikkeuksellisen paljon muutoksia viimeisten vuosien aikana.
Yksi Naton strategisen konseptin mukaisesta kolmesta ydintehtävästä on kriisinhallinta ja kriisienehkäisy, yhdessä pelotteen ja puolustuksen sekä yhteistyövaraisen turvallisuuden kanssa.
Liittouman keskeinen tarkoitus on varmistaa jäsentensä yhteinen puolustus 360 asteen lähestymistavan mukaisesti. Suomi on aktiivisesti mukana kaikessa Naton toiminnassa ilman ennakkovaraumia.
Viime vuosina Suomi on osallistunut EUMAM Ukraine -koulutusoperaatioon, vahvistanut osallistumista KFOR-operaatiossa ja turvannut kansainvälistä merenkulkua Punaisellamerellä EU:n Aspides-operaatiossa sekä niin sanotun koalition puitteissa toimivassa Prosperity Guardian -operaatiossa.
Samalla Suomi on päättänyt osallistumisen OIR-operaation Irakissa kuin myös noin vuoden mittaisen osallistumisen Prosperity Guardianissa. On oletettavaa, että muutos ei pysähdy tähän. Turvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat tulevaisuudessakin sotilaallisen kriisinhallinnan toimintakenttään.
Suomi osallistuu tällä hetkellä kymmeneen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 400 rauhanturvaajalla YK:n, Naton ja EU:n puitteissa. YK:n rauhanturvaamisen on todettu olevan tehokas monenvälinen työkalu aseellisten konfliktien ehkäisemiseen ja rajoittamiseen, sekä laajempiin turvallisuusuhkiin vastaamiseen.
Kansainvälisen yhteisön keskuudessa vallitsee edelleen laaja yhteisymmärrys YK:n rauhanturvaamisen merkityksestä vakauden ylläpitämisen työkaluna, eikä kysyntä rauhanrakentamiselle ja rauhan ylläpitämiselle ole hävinnyt.
Näiden lisäksi Suomi osallistuu tällä hetkellä viiteen EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista EU:n kriisinhallinnan kehittämiseen EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaavan strategisen kompassin toimeenpanoon.
Sotilaallisen toimintaan kriisialueilla liittyy aina uhkia ja riskejä. Rauhanturvaajien turvallisuus on meille kaikille ensisijaista.
Kuluneen vuoden aikana uhkatasot eri operaatioissa ovat nousseet ja useassa operaatiossa on jatkettu tehostettuja turvallisuuskäytäntöjä ja joukkojen oma suojatoimenpiteitä. Näistä huolimatta rauhanturvaaminen sisältää aina haastavia ja jopa vaarallisia tilanteita, jotka otetaan huomioon operaatioista päätettäessä toiminnan suunnittelussa ja kaikessa toiminnassa kentällä. Valitettavasti tästä huolimatta emme aina välty loukkaantumisilta tai läheltä piti -tilanteilta.
Suomalaiset rauhanturvaajat ja Puolustusvoimat ovat erittäin varautuneet tällaisiin tilanteisiin, ja jatkuvalla koulutuksella varmistetaan, että sotilaamme osaavat toimia vaativissa olosuhteissa ja tilanteissa.
Hallitusohjelman mukaisesti jatkamme aktiivista osallistumista sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan. Lisäksi kehitämme kriisinhallintaveteraanien tukea vastaamaan muiden Pohjoismaiden mallia. Samalla muutamme tapaturmien ja palvelussairauden korvaamista paremmin vastaamaan kriisinhallintaveteraanien tarpeita.
Olen vakuuttunut rauhanturvaajiemme korkeatasoisesta osaamistasosta.
Tunnen nöyrin mielin ylpeyttä sotilaista ja siviileistä, jotka asettavat oman turvallisuuden yhteisen turvallisuutemme edelle. Vaikka emme voi tulevaisuutta varmuudella ennustaa, niin on ilmeistä, että rauhanturvaajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Antti Häkkänen on kesäkuusta 2023 lähtien ollut puolustusministeri.