Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila
Suomi on osallistunut sotilaalliseen rauhanturvaamiseen ensi vuonna 70 vuoden ajan. Noina vuosikymmeninä maailma on muuttunut ja toimet rauhan saavuttamiseksi tai säilyttämiseksi ovat muuttaneet muotoaan.
Tähän historiaan liittyy onnistumisia ja epäonnistumisia. Suomalaiset ovat erilaisissa operaatioissa aina tehneet tätä työtä vakavasti ja hyvin. Rauhanturvaamisemme historiaa voikin hyvällä syyllä kutsua menestystarinaksi.Rauhanturvaaminen ja maanpuolustus ovat kulkeneet Suomessa aina käsi kädessä. Välillä ote on toki ollut höllempi ja välillä taas lujempi.
Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin Puolustusvoimat on kantanut selkeämpää vastuuta, operaatiot ovat muuttuneet sotilaallisemmiksi ja kansainvälisiä vastuuorganisaatioita on tullut kuvaan lisää. Samalla termistö on muuttunut ja on yhä vaikeampi puhua vain rauhanturvaamisesta, vaikka sitäkin toki erityisesti YK:n toimesta toteutetaan. Kaikista operaatioista on kuitenkin ollut hyötyä myös Suomen puolustukselle.Puolustusliitto Naton jäsenenä Suomi ei ole rajannut sitoutumistaan liittokunnan erilaisiin tehtäviin. Tämä merkitsee sitä, että tulevaisuudessa suomalaisia sotilaita on mukana hyvin erilaisissa tehtävissä maailmalla.
Kriisinhallinta ja turvallisuuden edistäminen kuuluvat Naton tehtäviin, joten hyvin todennäköisesti otamme nykyiseen tapaan osaa YK:n ja EU:n lisäksi myös liittokunnan kriisinhallintaoperaatioihin.Niiden lisäksi Natolla on yhteisen puolustuksen ja pelotteen ylläpitoon liittyviä tehtäviä, joihin rauhan aikana sisältyy ilmavalvontaa, merellisiä valvontatehtäviä ja maavoimien läsnäoloa liittolaismaissa.
Tilanteen kiristyessä kuvaan astuvat myös liittolaismaiden puolustamiseen liittyvät taistelutehtävät. Päätöksen osallistumisesta tekee kaikissa tapauksissa Suomi itse. On vaikea kuvitella, että voisimme niistä kokonaan kieltäytyä, vaikka vastuu liittokunnan itärajasta sitoo sotilaallisia resurssejamme kotimaahan.
Muuttuva sotilaallinen ulkomaanpalvelus yhdessä monipuolisten siviilikriisinhallinnan tehtävien kanssa luovat paineita edunvalvonnalle ja tukitoimille. Pelkästään sotilasoperaatioiden kirjo haastaa palvelussuhteen ehtojen määrittämistä.
Tilanne voi myös pakottaa valtion tarkastelemaan veteraanikäsitettä uudelleen. Joka tapauksessa eri ikäiset ja erilaisen kokemuksen omaavat veteraanit tarvitsevat vaihtelevaa tukea niin palveluksen aikana kuin myöhemmin elämänsä eri vaiheissa.
Suomen Rauhanturvaajaliitto on suomalaisten rauhanturvaajien ja kriisinhallintaveteraanien etu- ja tukijärjestö sekä kansainväliseen toimintaan erikoistunut maanpuolustusjärjestö. Liittomme rooli kriisinhallintaveteraanien tukemisessa on tärkeä. Haluamme niin olevan myös tulevaisuudessa.
Nämä haasteet tunnistaen liiton hallitus on päättänyt esittää liittokokoukselle, että SRTL:n säännöt päivitetään vastaamaan muuttunutta tilannetta ja uusia tehtäviä.
Toimenpiteillä halutaan varmistaa kyky toimia uskottavana ja nykyaikaisena edustajana kaikille menneiden vuosikymmenten ja tämän päivän ulkomaanoperaatioihin osallistuneille ja osallistuville suomalaisille.
Olemme myös, mutta emme vain – perinnejärjestö. Rauhanturvaaminen on ollut keskeinen osa suomalaisten sotilaiden polkua kohti puolustusliiton jäsenyyttä ja sen kunniakas historia säilyy toimintamme keskiössä. Kaikkien suomalaisten ulkomaanoperaatioihin osallistuneiden ja osallistuvien veteraanien on kuitenkin tunnettava myös liiton nimi omakseen. Siksi myös sen vaihtaminen on ajankohtaista!